Pisassa

Tänään käytiin päiväseltään Pisassa. Sinne on Firenzestä noin tunnin junamatka Livornoon menevällä junalla. Toscanan kauniita maisemia ei junasta juurikaan nähnyt, radanvarressa oli rumia rakennuksia ja pusikkoa, jotka peittivät enemmät näköalat. Mutta muuten tähänastiset kolme junamatkaa Italiassa  ovat olleet positiivisia kokemuksia.

Pisaan mennään katsomaan kaltevaa tornia. Mutta se on viehättävä kaupunki muutenkin: vanhoja kauniita rakennuksia Arno-joen molemmin puolin. Yliopistokin näyttää olevan. Ja se tuomiokirkko viittaa siihen, että jo kauan sitten Pisa on ollut merkittävä paikka. Kirkko on suuri ja kaunis, valkoisena hohtavaa marmoria, vierellään pyöreä kastekappeli ja se pylväin koristettu torni, joka alkoi kallistua jo rakennusvaiheessa. Sora- ja savipohja ei ollut riittävän tukeva raskaalle kapealle tornille. Myös kirkkokompleksin muut rakennukset ovat kallellaan, mutta vähemmän kuin torni. Torni on valmistunut vuonna 1350; vuonna 2008 sen asento on saatu vakautettua nykyiseen kaltevuuteen ja sen pitäisi nyt pysyä siinä tilassa ainakin 200 vuotta. 

Yksi yliopiston rakennuksista

Pisan kaupunki kukoistaa tai kaatuu tornin mukana. Kalteva torni on kuriositeetti ja monet tulevat sitä sen takia katsomaan. Mutta kirkko torneineen on todella kaunis, tänne kannattaisi tulla vaikka torni olisi suorassakin.

Torniin pääsee kiipeämään sen sisällä olevia kierreportaita pitkin. Ylhäällä on näköalatasanne, josta lienee hyvät näköalat - emme käyneet siellä.

Tornia ei kannata kuvata kovin läheltä. Kun kameraa joutuu kallistamaan ylöspäin, optiikka vääntää tornin suoraksi, ja kuvassa kaltevuus ei ole läheskään sama kuin paljain silmin katsottuna. Kun menee kauemmas (kirkkoaukiolla on kyllä tilaa), kuvat näyttävät samalta kuin todellisuuskin. 

Parin sadepäivän jälkeen tänään oli kaunista ja lämmintä, vähän yli kaksikymmentä astetta varjossa. Aika moni näköjään kuitenkin oli sitä mieltä, että paksu toppatakki on sopiva ulkoiluasu. Ehkä tämä lämpötila tuntuu viileältä, jos on kesäkuukaudet elänyt neljänkymmenen asteen tuntumassa. T-paitasillaan tarkeni vain muutama arktisista oloista tullut turisti.

Tämä nykyinen majapaikkamme Firenzessä, Hotel Berna, on aika persoonallinen. Se on hyvin lähellä rautatieasemaa, yhden porraskäytävän kerrostalossa, jossa joka kerroksessa on pieni hotelli tai bed and breakfast -paikka. Bernassa on kymmenen huonetta ja siis enimmillään parikymmentä asiakasta. Hotellin sisustus astioita myöten näyttää kirppariantiikilta, koriste-esineitä on paljon ja tyyli on sellainen, että itseään ei pidä ottaa liian vakavasti. Vaikka meidän huoneessa kalusteet ovat ajan hampaan kaluamia, verhot ovat upeat. Erilaisia sinisen sävyjä ja kullanvärisiä kukkakuvioita, jotka on kudottu kankaaseen, ei painettu (en tiedä mikä on tekstiilitekninen termi). 

 Hotellin johtaja on nuori, puhelias ja kovaääninen nainen. Hän näyttää tekevän tosi pitkiä työpäiviä: hän on aamiaisella seurustelemassa asiakkaiden kanssa ja iltamyöhällä ottamassa vastaan myöhäisiä tulijoita. Aamiaishuone on niin pieni, että asiakkaiden aamiaisaikoja on porrastettu, koska vain 10 - 12 henkeä sopii yhtäaikaa pöytien ääreen.  

 

In Pisa 

Today we made a day trip to Pisa. Travelling by train in Italy is really nice, but we couldn't see any lovely Tuscan scenery from the train window, because the railway was flanked by ugly warehouses and  bushes.

Pisa is a beautifut town with lots of great old buildings. And of course the cathedral with its famous leaning tower.

In our opinion it was a warm summer day, 24 degrees, but quite a few people were wearing thick quilted jackets. I wonder why, we were quite happy in our t-shirts. But then we come from (nearly)  arctic area...

Our hotel in Florence is an interesting one. It is a small hotel with only ten rooms, run by a young woman who likes to spend time and talk with her customers. She has furnished and decorated the hotel with funny flea market things.